Avoimuutta

Pitkän metsästyspäivän jälkeen on mukava seurata sosiaalisesta mediasta miten koepäivät on sujuneet. Isot kilpailut lähettävät live-lähetyksiä kritiikeistä ja palkintojenjaosta.
Joskus kuuluu ja joskus ei. Mukava on kuunnella miten päivä on sujunut.
Tuloksetkin halutaan nähdä heti. Huomenna tai ensi viikolla riitä.
Avoimuus sanelee tätäkin toimintaa. Mietinkin, että milloin esimerkiksi noutajien, seisojien, spanieleiden yms kisoista joissa on mahdollista seurata livenä loppukahinoita?
Joku sanoo, että siitä tulee vaan sanomista ja spekulointia. Tulee sitä jokatapauksessa. Kokeillaan avoimuutta vielä enemmän.
Tanja Heikkonen

Rakkaat kanalinnut

Kanalinnut ovat lähellä meidän sydäntä. Miksiköhän? Ehkä juuri metsäkanalinnut ovat antaneet särpimen pulavuosina, silloin kun niitä oli. Linnustus on trendikästä nyt. Kun metsästäjä saa linnun, jaetaan kuva heti kaikille. On tärkeää osoittaa olevansa kykenevä linnun saantiin. Pulska metsästäjä ei tosiasiassa tarvitse linnun lihaa ja luista keitettyä lientä ravinnokseen. Onneksi useimmiten sentään riistaillallisen raaka – aineiksi. Maksa, sydän ja kivipiira menevät yhä useammin koiralle.

Kaikki kanalintumme ovat kauniita. Suorastaan kuvauksellisia. Komea metsokukko on kiistatta vaikuttava ja ryminälähtö lyö metsästäjän adrenaliinin tappiinsa. Koppelo on kaunis ja feminiininen. Hyvin suomalainen.

Teeret, riekko ja pyy. Kaikki ainutlaatuisia, maukkaita ja omintakeisia pyydettäviä. Onkohan missään muussa maassa kuin Suomessa yhtä innokasta ja perehtynyttä sekä monipuolista metsälintujen pyyntikulttuuria kuin Suomessa. Ei varmaankaan. Kanalinnut ovat rakkainta riistaamme.

 

Karvainen ystävä kallis

Entisaikoina metsästyskoira oli enemmän apuväline kuin lemmikki. Kaveri se oli, joten
isännällä oli haikea mieli lopettaessaan epäkuntoon mennyttä apuvälinettään
niskalaukauksella. Hellämielisimmät antoivat rikki menneen koiran hävittämisen jonkun
tutun tehtäväksi.
Tunsin eräänkin talkkarismiehen, joka oli kotikunnassaan suosittu koirankadottaja.
Veteraanismies oli ollut sen kaltaisissa sotahommissa, että minkään nisäkkään hengiltä
ottaminen vaikka silmiin katsoen ei hänelle ollut roskasangon tyhjäämistä kauheampi
ponnistus.

Ajat muuttuvat. Minun prinsessametsästäjättäreni mäykky ei ollut vuottakaan kun
sairastupakuitteja löytyi jo tonnilla. Jos kaverin naama turpoaa, ryntäämme lääkäriin ja ostan
heti kaikki rohdot mitä konitohtori suosittelee. Jos oma naama turpoaa, no, ootellaan.
Jos liian mukava kaupunkielämä tai jokin muu syy sattuisi lopahduttamaan koirani
toistaiseksi erittäin elinvoimaisen metsästysvietin, en sitä monttuun heittäisi. Se saisi jatkaa
elämäänsä kaupunkilaisprinsessana sitten. Niin olen nähnyt käyvän totisemmissakin
metsästyskoiraperheissä. Kun jahti loppuu, syystä tai toisesta, saa koira eläköityä
seurakoirana.
Aika monelta olen myös kuullut sen, että kuluja ei lasketa kun karvakuono kipuilee.
Sen sijaan omalla kohdalla kolmenkympin poliklinikkamaksukin tuntuu turhalta- kyllä
kai se klimppi itsestäänkin katoaa kun ootellaan!
Ehkä meidän pitäisi itsellekin ne määräaikaishuoltotarkistukset tehdä. Ettei karvainen kallis
ystävä jäisi ilman mettäkaveria.

 

Olli Kangas

Kunnon Tosi-TV

Tarjoan lapsilleni Tosi-TV:tä useita kertoja viikossa. Heikon sorsakannan myötä jaksot ovat ollet tosi tapahtumaköyhiä ja käsikirjoitukset kovin samankaltaisia. Alla esimerkki Heikkosen perheen tositv-jaksosta. Joissain jaksoissa esiintyy myös neljäs henkilö –

perheen isä. Silti juurikaan ei muutosta tapahtumiin.

 

Tosi-TV:ssä tänään pyydystettiin ajokoiraa metsästä.

Tapahtumapaikka: joen tai järven ranta

Auto ajaa kauniissa maalaismaisemassa tien päähän. Autosta nousee nainen, kaksi lasta ja koira. Aseet ladataan. Henkilöt hiippailevat rantaan, koira seuraa sivulla. Huomattuaan rannan tyhjäksi, henkilöt asettautuvat sopivalle etäisyydelle toisistaan. Seuraa hiljaisuus.

Kalan äkillinen loiskahdus pintaan saa hahmot liikkumaan äkillisesti. Odotus jatkuu useamman tunnin, kunnes aurinko laskee.

Hahmot poistuvat paikalta.

Nainen: olipa hiljaista.

Poika: olisipa nähty edes sorsia.

Tyttö: minusta on mukava istua hiljaa paikallani.

Tavi lentää hämärässä poistuvan auton päältä.

 

Että tällaista Tosi-TV-jaksoa tarjoillaan Suomen keskipisteessä, ei ihan se perinteinen konsepti. Mutta tylsistyminen tekee meille kaikille hyvää. Taidetaan kuitenkin jättää nyt sorsajaksot pienelle tauolle ja jatkaa jänisjaksoilla. Ensi viikolla päästään myös kanalintujaksoihin.

Tanja Heikkonen