Voimakas stressipiikki tulossa

Hyvinvointiyritykset tekevät hyvää tiliä. Ihmisillä on asiat monessa mielessä paremmin kuin koskaan, mutta pahoinvointia esiintyy tai se tunnistetaan aiempaa useammin. Tarjotaan vaihtoehtoja fiiliksen parannukseen ja stressin hallintaan. Metsästys luo hyvinvointia, sanotaan. Olen havainnut sen luovan muutakin. Parhaimmillaan jahti on luonnollisimmista luonnollisinta fyysistä ja henkistä luonto mindfullnesia. Pahimmillaan se on stressaava jahtihelvetti.

Hirvi, hirvenmetsästys, lihanjako ja koirat. Ai ai. Hirvijahdin aloitusta edeltävä aika on monelle työstressiä kovempi paikka. Vanhat vääryydet nousevat pintaan ja suuret tunteet eivät pysy piilossa. Tutkittuani aihepiiriä hyvin läheltä ja myös sisältä, olen vakuuttunut siitä, että hirvijahdin lähestyminen nostaa monen verenpainetta. Jahtiin liittyy oikeudenmukaisuuskokemuksia, voimakkaita tunnelatauksia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Hirvikoirien käyttö ja lihanjako nousevat keskiöön. Epäoikeudenmukaisuus passipaikkojen jaossa ja kavereiden suosiminen. Kuulostaako tutulta? Miksi moni jää pois jahdeista? Erilaiset persoonat kolahtelevat yhteen suurien tunteiden viedessä jahtia. Tämä voi olla hyväksikin jos elämässä ei muuten ole tarpeeksi jännitystä. Ehkä juuri tämä tekee osalle jahdista niin puoleensa vetävän.

 

Jahdin lähestyminen laittaa puhelimet laulamaan. Käsitellään hirvikokouksena asioita etukäteen ja jälkikäteen. Harva sanoo sanottavansa itse kokouksessa. Koirajahdin aikakaudella lähes kaikki ristiriidat ja paineet juontavat juurensa koiriin. Tutkittuani aihetta lähes viisitoista vuotta, totesin ylivoimaisesti suurimman osan jahtiporukoiden sisäisistä ristivedoista johtuvan suoraan tai välillisesti siitä, kuinka koirien kanssa toimittiin ja kuinka koiranohjaajien keskinäinen dynamiikka ja heidän arvostuksensa sekä koirien käytön tasapuolisuuskokemus toteutui.

 

Huojentavaa on se, että tismalleen samoin tuntuu olevan Ruotsissa. Jahdin lähestyessä puhelimet käyvät kuumina ja jahdinjohtaja saa osansa. Väki pyrkii asemoimaan itsensä suotuisasti ja soppaa keitetään tulevaa hirvikoitosta varten. Fiksuimmat pysyttelevät ulkokehällä. Tässä olisi äärimmäisen kiinnostava tutkimusaihe jollekulle innokkaalle. Seuratkaapa tilanteen kehitystä ja ilmoittakaa jos olen väärässä passissa.

 

Panu Hiidenmies

Jahtia ympäri vuoden

Monelle tulee yllätyksenä, että Suomessa jahtia voi harrastaa lähes vuodet läpeensä. Ei – metsästävien käsitys saattaa olla se, että jahdissa käydään vesilinnustuksen avauksessa ja pari kertaa jänisjahdissa. Toisin on totuus. Suomen metsästyslainsäädäntö on laadittu metsästäjäystävälliseksi monessakin mielessä. Jahtia voi harjoitta lähes ympäri vuoden ja jos kausi ei ole käynnissä, voi harjoitella. Kausipidennyksiä on annettu ihan viimeaikoinakin.

 

Linnustaa voi Suomessa pitkän kauden. Jahti alkaa heti alkusyksystä hanhien erikoisluvilla ja kyyhkyjahdilla. Lehtokurppajahti tarjoaa pitkähkön sesongin ja metsäkanalintujen kausipidennys antaa uusia mahdollisuuksia. Riekon osalta kausi jatkuu maaliskuun loppuun ja kantakin näyttäisi elpyvän.

Villisikajahti ja kaurispukin kevätmetsästys rikkovat pitkän kevään, ulottuen kesäjahdiksi. Näiden osalta olemme vasta harjoittelemassa ja oppimassa uutta. Ennen kesäjahteja on panostettu majaviin ja hylkeisiin. Monen riistalajin kohdalla ollaan siinä tilanteessa, että metsästettävää löytyy. Mahdollisuuksia siis on. Ylös, ulos ja jahtiin siis!

 

Panu Hiidenmies

Vai hirveä jousella

Jos suunnitelmat toteutuvat hirveäkin saa taas pian kaataa Suomessa jousella. Siis nuolella. Aikoinaanhan näin on ollutkin. Niille, jotka epäilevät nuolen tehoa hirventapossa, joudutaan yhteistuumin tuottamaan pettymys. Isokin hirvi kaatuu nuolella. Leikkaavat kärjet aiheuttavat suurten suonien katkeamisen ja erittäinnopean verenpaineen laskun. Lisäksi kärjet leikkaavat hermot kirurgin veitsen tavoin. Riistan kaatuminen ja kuolema ovat riittävän nopeita, olettaen, että osuma on siellä missä pitääkin. Tavoitteena on molempien keuhkojen läpäisy ja suurien luiden ohittaminen. Suomesta löytyy jo suuri ja kasvava joukko metsästäjiä, jotka kykenevät hirven kaatoon jousivälinein.


Faktat ovat kunnossa ja idea loistava. Esityksen takana olevat järjestöt ovat varmasti tehneet työnsä huolella. Kun valkohäntäpeuraa aikoinaan haviteltiin jousiriistaksi suuren maailman malliin, prosessi kesti vuosia. Ideaa lobattiin kaikilla tasoilla. Varovasti ja hiljalleen. Ainakin neljä eri maatalousministeriä oli vaikuttamisen kohteena virastoineen. Kansainväliset mallit tuotiin esiin ja kuinka ollakaan, valkohäntäpeuran jousimetsästys sallittiin ilman suurempia vastakaikuja. Ilmeisen hieno mahdollisuus
Suomelle ja metsästyksellemme.
Prosessi olisi voinut mennä toisinkin. Latviassa vastaavassa tilanteessa esitys kaatuikin vain pari päivää ennen käsittelyä. Eläinsuojelijat ryntäsivät Riikan kaduille ja kaatoivat kylmän rauhallisesti esityksen jousimetsästyksen sallimisesta maassa lähes kaikelle riistalle. Latvia otti pitkän takapakin ja metsästyksen edunvalvojat saivat pitkän nenän. Asia on kuulemma jäissä seuraavat kymmen vuotta. Jousimetsästys on ikiaikainen mutta samalla hyvin moderni jahtimuoto, jonka soisi jatkuvan sekä laajenevan myös hirveen. Hirvikannan säätelyn ratkaisijaksi jousimetsästäjistä tuskin on, mutta nyt tarjolla on aivan ainutlaatuinen tilaisuus kehittää metsästyskulttuuriamme muun maailman tasolle. Näin suuressa muutoksessa on varmasti varmistettu myös perinteisten suomalaisten hirvenmetsästäjien ja järjestöjen kanta asiaan. Tulevaa säädösmuutosta odotellessa voi siis ruuvailla rauhassa leveämpiä leikkaavia kärkiä
nuoliin.

Panu Hiidenmies